Saksan taloudellinen tulevaisuus: uudistuksia tarvitaan kipeästi!

Saksan taloudellinen tulevaisuus: uudistuksia tarvitaan kipeästi!

Saksan nykyisessä taloustilanteessa painopiste on monille kansalaisille keskeisessä asiassa: velkabudjetin uudistamisessa. UBS Center Opinion Lecture, jonka piti LMU Münchenin professori ja CEPR:n jäsen Monika Schnitzer, tarkasteli uudistusten merkitystä Saksan talouden tulevaisuudelle. Schnitzer vaati kriittistä tarkastelua talouden nykytilasta ja korosti: "Kuulit laukauksen, mutta sitten pysähdyit puoliväliin." raportoi CEPR.

Tapahtuma järjestettiin 2.10.2025 ja oli avoin yleisölle, mutta järjestettiin saapumisjärjestyksessä. Kiinnostuneet saattoivat seurata tilaisuutta myös suorana lähetyksenä. Schnitzer käsitteli luennossaan muun muassa talouden pysähtyneisyyttä, jota vaikeuttaa entisestään rajoittava velkajarru. Tämä ei ainoastaan ​​hidasta tarvittavia investointeja infrastruktuuriin ja innovaatioihin, vaan johtaa myös luottamuksen heikkenemiseen Saksan poliittiseen tulevaisuuden turvallisuuteen.

Saksan valtion budjetin haasteet

Saksan haasteena on säilyttää taloudellinen sisältönsä ja aktiivisesti muokata rakennemuutosta. Kysymys on siitä, miten puolustus-, digitalisaatio-, koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmien painopisteet asetetaan. Keskeinen asia on velkajarrun vaikutukset, joka on ollut perustuslakiin vuodesta 2009 lähtien ja jonka tavoitteena on rajoittaa uutta velkaa ja suojella tulevia sukupolvia. Miten bpb korostaa, että velkajarru mahdollistaa uuden velan 0,35 prosenttiin BKT:stä vuosittain, mutta siinä on myös poikkeus talouskriiseihin.

Ongelmaa pahentaa se, että monet arvostelevat velkajarrun jarruttavan kiireellisesti tarvittavia infrastruktuuriinvestointeja. Jos valtio ei pysty kattamaan tuloja - pääasiassa palkkaveroista ja myyntiveroista - menoilla, tämä johtaa ei-toivottuun lainanottoon, mikä rajoittaa tulevaa taloudellista joustavuutta.

Minne matka on menossa?

Väestörakenteen muutoksen ja lisääntyvän paineen vuoksi monilla aloilla on välttämätöntä asettaa painopisteet uudelleen. Kysymys byrokratian vähentämisen roolista ja pitkän aikavälin vaikutuksista Eurooppaan ja Sveitsiin on edelleen yksi kiireellisimmistä haasteista. Se vaatii hyvää kättä sellaisen politiikan suunnittelussa, joka ei tarjoa vain lyhyen aikavälin ratkaisuja, vaan myös muotoilee tulevaisuuteen suuntautuneita strategioita tulevia sukupolvia varten.

Yhteenvetona voidaan todeta, että talouspolitiikan uudistuksia tarvitaan kipeästi positiivisen kehityksen suunnan luomiseksi. Schnitzerin analyysi ja tulevat keskustelut osoittavat: Poliittisen agendan uudelleensuuntaamisessa on paljon potentiaalia Saksan taloudellisen aseman turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.