Nosta liput 17. kesäkuuta: Muista kansannousu vuonna 1953!

Nosta liput 17. kesäkuuta: Muista kansannousu vuonna 1953!

Tiistaina, 17. kesäkuuta, Saksassa juhlitaan jälleen DDR:n kansannousun vuosipäivää vuonna 1953. Tänä päivänä liittovaltion sisäministeriö vaatii, että kaikki liittovaltion viranomaisten rakennukset ripustetaan lippuihin. Tämä koskee myös julkisoikeudellisia yrityksiä, laitoksia ja säätiöitä, jotka ovat liittovaltion viranomaisten valvonnassa. Kummittava muistutus entisen DDR:n tapahtumista, kun noin miljoona ihmistä protestoi sosialistista valtiota vastaan.

Mutta mitä tarkalleen tapahtui 17. kesäkuuta 1953? mukaan Švaabilainen sanomalehti Tämä ei ollut mikä tahansa protesti, vaan ensimmäinen suuri kansannousu Neuvostoliiton vaikutuspiirissä. Kapina ilmeni valtakunnallisina joukkomielenosoituksissa, jotka huipentuivat 17. kesäkuuta. Sosialistinen yhtenäisyyspuolue (SED) vastasi kuitenkin raaleilla toimenpiteillä ja antoi mielenosoittajia lyödä Neuvostoliiton armeijan avulla.

Kapinan tausta

Ennen kansannousua DDR:n ihmiset kärsivät valtavista taloudellisista ongelmista ja toimituspulasta. Tämä johti siihen, että yli 180 000 itäsaksalaista lähti DDR:stä vuonna 1952. Kun SED halusi nostaa työnormeja 10 prosentilla 28. toukokuuta 1953, väestön tyytymättömyys nousi jälleen. Puolue peruutti korotuksen 16. kesäkuuta, mutta se ei rauhoittanut mieltä. Kesäkuun 15. ja 16. päivänä Itä-Berliinin suurilla rakennustyömailla työskentelevät työntekijät vaativat yleislakon, joka lopulta sai liikkeelle lukemattomia ihmisiä yli 700 kaupungissa. Mielenosoittajat eivät vaatineet vain hallituksen eroa, vaan myös Saksan yhtenäisyyttä ja vapaita, salaisia ​​vaaleja.

Laaja mielenosoitusaalto saavutti huippunsa 17. kesäkuuta aamulla, kun mielenosoitukset marssivat kaduilla tilanteen kiertyessä yhä enemmän hallinnasta. mukaan Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto Siellä oli myrskyisiä kohtauksia, kun mielenosoittajat hyökkäsivät pidätyskeskuksiin ja poliisiasemille. Mutta toivo muutoksesta päättyi äkillisesti neuvostojoukkojen väliintuloon, jotka julistivat hätätilan. Tämä tilanne koski 167:ää DDR:n 217 maaseutu- ja kaupunkipiiristä, ja se johti yli 10 000 pidätykseen alle kolmen viikon kuluessa.

Seuraukset ja muistopäivä

Väkivaltainen tukahduttaminen jätti jälkensä myös sitä seuranneeseen aikaan. Lopulta ainakin 55 ihmistä kuoli, mukaan lukien sekä mielenosoittajat että turvallisuusjoukkojen jäsenet. Kapinan osallistujia vastaan ​​kohdistettu sorto johti siihen, että monet menettivät vapautensa. Saksan liittotasavallassa 17. kesäkuuta 1954 vietettiin yleisenä vapaapäivänä ja Saksan yhtenäisyyden päivänä, kun taas SED vähätteli sitä "fasistisena vallankaappauksena". Yhdistymisen jälkeen tämä päivämäärä menetti virallisesti merkityksensä ja poistettiin yleisestä vapaapäivästä vuonna 1990, mutta se on edelleen kansallinen muistopäivä.

Kesäkuun 17. päivä ei ole vain päivämäärä kalenterissa, vaan se symboloi DDR:stä alkanutta taistelua vapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta. Tänään on reilua sanoa, että meitä muistutetaan siitä, mistä tulemme ja kuinka tärkeää on puolustaa arvojamme. Siksi lippu nostetaan jälleen tänä vuonna - muiston ja kunnioituksen ele kaikille uskonsa puolesta puolustaneille.