Pakolaiset ja integraatio: Berliinin perheraportti 10 vuoden jälkeen

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Anna Alboth kertoo kokemuksistaan ​​pakolaisten kanssa Saksassa vuodesta 2015 lähtien poliittisen ilmapiirin noustessa.

Anna Alboth berichtet über ihre Erfahrungen mit Flüchtlingen in Deutschland seit 2015, während politische Stimmungen sich verschärfen.
Anna Alboth kertoo kokemuksistaan ​​pakolaisten kanssa Saksassa vuodesta 2015 lähtien poliittisen ilmapiirin noustessa.

Pakolaiset ja integraatio: Berliinin perheraportti 10 vuoden jälkeen

1.9.2025 muistelemme pitkälle menevää aihetta, joka on vaikuttanut Saksaan jo vuosia: pakolaissiirtolaisuuteen. Kesällä 2015 silloinen liittokansleri Angela Merkel otti rohkean askeleen ja avasi rajat pakolaisille. Heidän kuuluisa lauseensa "Me pystymme siihen!" siitä tuli myrskyisän poliittisen aikakauden symboli. Deutschlandfunk raportoi, että Merkel ei muotoillut mitään konkreettisia toimenpiteitä, vaan otti kannan, joka herätti sekä hyväksyntää että massiivista kritiikkiä.

Päätöksellä oli kauaskantoisia seurauksia: Saksa hyväksyi vuosina 2015–2016 noin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Sen jälkeen Saksassa on rekisteröity yhteensä noin 1,8 miljoonaa pakolaista. Alkutuesta huolimatta poliittinen suhtautuminen maahanmuuttoon on horjunut. Kuten Wiadomości raportoi, niiden ihmisten määrä, jotka tuntevat itsensä tervetulleiksi Saksassa, on laskenut 65 %:sta814 % vuonna 2016. 2023. Lisäksi 40 % väestöstä suhtautuu nyt kielteisesti uusien pakolaisten vastaanottamiseen.

Sitoutuneen ihmisen henkilökohtainen näkökulma

Berliini-Pankowissa asuva puolalainen Anna Alboth koki pakolaiskriisin omakohtaisesti, kun hän palasi kotiin kesällä 2015 ja näki tuhansien ihmisten leiriytyvän valtion terveys- ja sosiaaliviraston (Lageso) edessä. Tänä aikana hän ei ainoastaan ​​paljastanut humanitaarista henkeään, vaan myös päätti toivottaa pakolaiset tervetulleeksi kotiinsa. DW kertoo, että Albothin perhe harkitsi aluksi lapsiperheen majoittamista, mutta päätti sitten yhden miehen. He ottivat vastaan ​​kolme pakolaista, mukaan lukien kaksi nuorta afgaania ja yli viisikymppinen syyrialainen Akil.

Akil otti eräänlaisen isoisäroolin Annan tyttäreille ja yritti saada jalansijaa Saksassa lukuisista esteistä huolimatta. Pakolaisten kotouttaminen on monimutkaista etenkin iäkkäille ihmisille. Monilla nuorilla pakolaisilla on paremmat mahdollisuudet uuteen elämään. Alboth, joka keräsi makuupusseja ja talvivaatteita avustustoimissa, havaitsi, että suurin osa ihmisistä, joiden kanssa hän oli tekemisissä, yritti vaikuttaa yhteiskuntaan, mikä on ristiriidassa usein kielteisten uutisten kanssa.

Nykytilanne ja yhteiskunnallinen keskustelu

Luvut puhuvat puolestaan. Wiadomościn mukaan 360 000 pakolaista on integroitunut täysin työelämään, kun taas 55 000 on juuttunut koulutusohjelmiin. Huolimatta pakolaisten määrän kasvusta, myös pakolaisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy ja tuki äärioikeistopuolueille, kuten AfD:lle, lisääntyy. Poliittinen keskustelu on suurelta osin pyörinyt kotouttamisen ja pakolaispolitiikan kustannusten kaltaisten aiheiden ympärillä. Pelkästään vuodesta 2015 lähtien kuluneiden viiden vuoden aikana kustannukset olivat noin 87 miljardia euroa, ja liittovaltion budjetti kasvoi merkittävästi samana aikana.

Yhteiskunnan lisääntyneen polarisoitumisen myötä viime vuosina on kyseenalaista, kuinka taikakaava "Me pystymme siihen!" kehittyy poliittisessa diskurssissa ja pakolaisten arjessa. Vaikka Alboth ja monet muut todelliset kannattajat ovat innokkaita integraatioon, tie sinne on varmasti kaikkea muuta kuin helppo ja vaatii muutakin kuin vain tahtoa ja rohkeutta.