Taistele tulevaisuuden puolesta: Terästeollisuus uhkaa kriisiä ilman hintauudistusta!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

6.11.2025 poliitikot ja teollisuus keskustelevat Saksan terästeollisuuden säilyttämisestä ja protektionistisista toimista.

Am 6.11.2025 diskutieren Politik und Industrie über den Erhalt der deutschen Stahlindustrie und protektionistische Maßnahmen.
6.11.2025 poliitikot ja teollisuus keskustelevat Saksan terästeollisuuden säilyttämisestä ja protektionistisista toimista.

Taistele tulevaisuuden puolesta: Terästeollisuus uhkaa kriisiä ilman hintauudistusta!

6. marraskuuta 2025 Saksan terästeollisuuden tärkeät päämiehet tapasivat lehdistötilaisuudessa paljon huomion saaneen "Steel Summitin" jälkeen. Paikalla olivat liittokansleri Friedrich Merz, Steel Associationin puheenjohtaja, Gunnar Groebler sekä liittovaltion valtiovarainministeri Lars Klingbeil ja IG Metallin toinen puheenjohtaja Jürgen Kerner. Tässä kokouksessa keskusteltiin kiireellisistä kysymyksistä, jotka vaikuttavat kotimaisen terästeollisuuden tulevaisuuteen ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä turvaamaan monia työpaikkoja Saksassa.

Friedrich Merzin keskeinen huolenaihe oli "teollisen sähkön hinnan" korostaminen. Hän teki selväksi, että nykyiset korkeat energiakustannukset muodostavat suuren taakan terästeollisuudelle ja että ilman näiden kustannusten alentamista teollisuus ei selviäisi. Terästuotanto on keskeinen toimiala, joka vaikuttaa lukemattomiin yrityksiin ja työntekijöihin. "Meidän on saatava poliitikot työskentelemään tämän teollisuuden säilyttämiseksi", Merz sanoi.

Terästeollisuuden haasteet

Gunnar Groebler varoitti myös uhkaavasta teollisuuden työpaikkojen menetyksestä Saksassa. ”5,5 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia ​​teräsvaltaisista arvoketjuista”, ja myös teollisuusalueilla vallitsee epävarmuus ja pelko tulevaisuudesta. Luvut puhuvat puolestaan: Saksan raakateräksen tuotanto laski vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla lähes 12 prosenttia 17,1 miljoonaan tonniin ja saavutti vuoden 2009 finanssikriisin tason. Rakennus- ja konepajateollisuudessa sekä autoteollisuudessa kotimainen kysyntä on heikkoa, mikä pahentaa tilannetta entisestään Deutschlandfunk raportoitu.

Terästuotanto on kansainvälisessä vertailussa erittäin hallitseva Aasiassa, jossa tuotetaan noin kolme neljäsosaa maailman raakateräksestä. Saksa on itse EU:n suurin teräksentuottaja, mutta alaan kohdistuu ulkomailta, erityisesti Aasiasta, tulevan edullisen kilpailun painetta Tagesschau raportoi.

Politiikka ja muutoksen tarve

Lars Klingbeil ilmoitti, että teräksen tuonti Venäjältä tulisi lopettaa mahdollisimman nopeasti Ukrainan meneillään olevan konfliktin yhteydessä. Tämä voisi antaa Saksan terästeollisuudelle sysäyksen erottua ulkomaisista kilpailijoista. Groebler kuitenkin varoitti myös, että siirtyminen vihreään energiaan olisi kallista ja vaikeaa saavuttaa ilman poliittista tukea.

Keskustelu protektionistisista toimista osoittaa, että liittohallitus suhtautuu skeptisesti kotimaisten yritysten etusijalle. Mutta kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen tariffipolitiikka ja korkeat energiakustannukset Saksassa, kotimaisten teräksenvalmistajien tilanne on yhä epävarmempi. Kriittiset äänet, kuten CDU:n pääsihteeri Carsten Linnemann, ovat jo vaatineet EU:ta rankaisevia tulleja kiinalaisten kilpailijoiden hinnoittelupolitiikkaa vastaan.

Terästeollisuus on kaiken kaikkiaan edelleen ratkaiseva tekijä Saksan taloudessa. Noin neljä miljoonaa ihmistä työskentelee teräsvaltaisilla aloilla ja noin 90 000 terästuotannossa, joten jokaisella tehdyllä päätöksellä on nyt valtavat seuraukset. Tulevaisuudessa ala tukeutuu jatkossakin politiikkaan, joka vastaa riittävästi kasvaviin haasteisiin Wikipedia huomauttaa.