Kriisinkestävä vai riippuvainen? Tämä on Saksan elintarvikehuollon tila

Kriisinkestävä vai riippuvainen? Tämä on Saksan elintarvikehuollon tila

Saksassa nautimme runsaan ja monipuolisen ruokavalikoiman ylellisyydestä, joka on saatavilla ympäri vuoden globalisoituneiden markkinoiden ansiosta. Mutta kuinka turvallista tämä tarjonta on kriisiaikoina? Kauppakiistat ja geopoliittiset jännitteet huolestuttavat monia kuluttajia, erityisesti mitä tulee omavaraisuusturvaan. Nykyiset raportit osoittavat, että Saksalla menee hyvin monessa suhteessa, mutta se kohtaa myös haasteita.

Luvut puhuvat puolestaan: Vuonna 2022/23 saksalaisten omavaraisuusaste oli 82 prosenttia, mikä tarkoittaa, että yli viidesosa heidän tarvitsemastaan ​​ruoasta on tuotava maahan. Maatalous on kuitenkin kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä ja voi nyt tukea lähes 147 henkilöä viljelijää kohden, mikä on huomattava kasvu 1990-luvulle verrattuna. Tämä on peräisin raportista ZDF ulos.

Omavaraisuusaste elintarvikeryhmittäin

• Schweinefleisch: Hier liegt der Selbstversorgungsgrad bei 135 Prozent, wobei Deutschland über 2,2 Millionen Tonnen exportiert und gleichzeitig 942.000 Tonnen importiert, um die Nachfrage zu decken. Beliebt sind vor allem Schnitzel und Koteletts.
• Getreide: Mit einem Selbstversorgungsgrad von 104 Prozent, davon 111 Prozent für Weizen, ist Deutschland in dieser Kategorie gut aufgestellt und kaum von Lieferengpässen betroffen.
• Kartoffeln: Hier kann Deutschland sogar beeindruckende 153 Prozent an Selbstversorgung vorweisen und ist Europameister im Kartoffelanbau.
• Obst: Leider muss sich Deutschland mit einer Selbstversorgung von lediglich 20 Prozent begnügen, wobei 50 Prozent der konsumierten Äpfel importiert werden.
• Gemüse: Nur 37 Prozent des Gemüsebedarfs wird aus heimischen Anbau gedeckt, wobei Rot- und Weißkohl die einzigen Ausnahmen bilden, die die Nachfrage übertreffen.

Erityisen mielenkiintoista: Sokerin omavaraisuusaste on noussut 155 prosenttiin, mikä osoittaa merkittävää ylialuetuotantoa. Silti on todettava, että hedelmien ja vihannesten tarjonta on voimakkaasti riippuvainen tuonnista, usein muiden maiden suotuisampien tuotantoolosuhteiden vuoksi.

Kasvavia haasteita

Saksan maatalous on uusien haasteiden edessä. Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä enemmän äärimmäisiä sääolosuhteita, jotka uhkaavat satoa ja rohkaisevat tuholaisia. Erityisen huolestuttavaa on ruokolappun leviäminen, joka vaikuttaa negatiivisesti perunasatoon. Tämä lisää riippuvuutta elintarvikkeiden tuonnista, mikä voi muodostua merkittäväksi riskiksi kriisiaikoina. Ilman elintarviketuotannon kannalta välttämättömien maatalouden sivutuotteiden tuontia omavaraisuus ei olisi turvattu kriisitilanteessa.

Arvio on kuitenkin edelleen optimistinen, sillä Saksan elintarvikehuollon katsotaan olevan turvallista, vaikka heikkouksia ja riippuvuuksia olisikin. Meillä on hyvät varusteet moniin perusruokiin, kuten leipää, snitseliä ja perunoita, mutta usein joudumme katsomaan rajojen yli, kun on kyse monipuolisista kasvislisukkeista ja tuoreista hedelmäsalaateista.

Elintarvikkeiden tuotannon ja tarjonnan kehitys on nopeaa. Viime vuodet ovat osoittaneet, että uudelleen ajatteleminen on välttämätöntä, jotta voimme luottaa itseemme tulevaisuudessa. Voimme vain toivoa, että paikallisella maataloudella on jatkossakin hyvät kädet kotimarkkinoiden palvelemisessa ja kuluttajien tyydyttämisessä. Lisätietoja tästä aiheesta on saatavilla verkkosivuilla Agriculture.de.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Saksa on vahva monilla elintarviketuotannon osa-alueilla, haasteena on edelleen vähentää riippuvuutta tuonnista kriittisinä hetkinä. Paikallisten tuotteiden tietoinen käyttö ja suora viljely omassa puutarhassa voivat antaa tässä arvokkaan panoksen ja vahvistaa siten toimitusvarmuutta pitkällä aikavälillä.