DDR:n historian hyväksyminen: Pohjoinen kirkko vaatii idän ja lännen yhtenäisyyttä
1. lokakuuta 2025 Schwerinin asiantuntijat keskustelevat DDR:n historian ymmärtämisestä protestanttisissa kirkoissa.

DDR:n historian hyväksyminen: Pohjoinen kirkko vaatii idän ja lännen yhtenäisyyttä
3. lokakuuta 2025 Schwerinissä pidettiin tärkeä protestanttisen pohjoisen kirkon konferenssi, jossa käsiteltiin intensiivisesti protestanttisen kirkon sovittelua DDR:n historian kanssa. Samana päivänä keskusteltiin asiantuntijapaperista ”Yhteinen menneisyys – yhteinen vastuu – 35 vuotta yhtenäisyyden jälkeen”. Valtiopiispa Kristina Kühnbaum-Schmidt korosti, että DDR:n aikakauden kokemukset ovat olennainen osa kaikkien Saksan protestanttisten kirkkojen yhteistä historiaa. Konferenssin tavoitteena oli rakentaa silta idän ja lännen kirkkojen perinteiden ja kokemusten välille Pohjoisen kuriiri raportoitu.
Lukuisat osallistujat olivat jo kokoontuneet keskusteluun 1. lokakuuta, mukaan lukien edustajat, kuten Markus Meckel, merkittävä henkilö, joka vaati koko Saksan historian tunnustamisen tarvetta. Korostettiin, että itäsaksalaisten kokemukset jäävät usein taka-alalle ja että DDR:n historiaa pidetään usein "erikoistarinana". Kühnbaum-Schmidt totesi, että idän ja lännen väliset erot eivät ole havaittavissa vain sosiaalisissa asioissa, kuten elinkorvauksissa ja eläkkeissä, vaan myös kipeästi tarvittavassa uhrien tunnustuksessa ja arvostamisessa, kuten Kirkko MV voidaan lukea.
Veto yhteistä uudelleenarviointia varten
Keskustelu laajeni käsittämään vaatimuksen, jonka mukaan DDR:n historian ymmärtäminen pitäisi nähdä kaikkien protestanttisten kirkkojen yhteisenä perintönä. Paperi antaa perustavanlaatuisia suosituksia, jotka vaihtelevat "oikeusasiamiehen perustamisesta" "EKD:n laajuiseen tunnustamismenettelyyn kirkon epäoikeudenmukaisuudesta kärsiville". Näitä seikkoja pidettiin välttämättöminä, jotta kirkollisesta epäoikeudenmukaisuudesta kärsineiden kokemukset saadaan esiin.
Piispa Tilman Jeremias korosti keskustelussa, että pohjoisen kirkon tulee toimia yhdistävänä voimana Itä- ja Länsi-Saksan välillä. Tutkimus osoitti, että 61 % länsisaksalaisista ja 75 % itäsaksalaisista näkee yhdistymisen jakautumisen vallitsevana, mikä korostaa keskustelun kiireellisyyttä. Pastori i. R. Eckart Hübener, intohimoinen demokratian puolestapuhuja, tarjosi henkilökohtaisia näkemyksiä kokemuksistaan SED:n epäoikeudenmukaisuudesta ja usein kirkon johtajien solidaarisuuden puutteesta. Hänen esimerkkinsä osoittaa jälleen kerran, kuinka tärkeää on sisällyttää prosessiin asianosaisten näkökulmat, kuten esim epd selitetään yksityiskohtaisesti.
Askel tulevaisuuteen
Kühnbaum-Schmidt näki asiantuntijapaperin "virstanpylväänä", jonka pitäisi edistää idän ja lännen yhtenäisyyttä. Heidän huolensa on, että protestanttinen kirkko ottaa vastuun ja osallistuu aktiivisesti sen sovitteluprosessiin. Asiaa käsitellään uudelleen tulevassa valtiokokouksessa, ja on toivottavaa, että DDR-ajan omakohtaisesti kokeneiden äänet saavat keskeisen paikan keskustelussa.
Yhteiskunnallisessa ilmapiirissä, jossa usein kyse on enemmän siitä, mikä erottaa kuin mikä yhdistää, tämä pohjoisen kirkon sitoutuminen tarjoaa toivon säteen. Se osoittaa, että katsomme oman horisonttimme ulkopuolelle ja otamme aktiivisesti kantaa yhteiseen vastuuseen menneisyydestä. Yhdessä voimme oppia historiasta ja siten muotoilla polkua tulevaisuuteen ymmärryksellä ja kunnioituksella.