Kestävyys vaarassa: Saksan kriisit ovat dramaattisia vauraita

Kestävyys vaarassa: Saksan kriisit ovat dramaattisia vauraita

Deutschland - Makrotalouden ja taloudellisen tutkimuksen instituutin (IMK) uusi tutkimus paljastaa Saksan haasteet vaurauden ja kestävyyden suhteen. Professori Dr. Fabian Lindnerin ja prof. Dr. Anita Anita Tiefenseyn tutkimuksen mukaan viime vuosina on ollut vakavia kielteisiä vaikutuksia maan kestävään kehitykseen. Between 2020 and 2024 only a few sustainability goals were achieved, and state anti-crisis policy prevented worse consequences, but massive public investments are absolutely necessary to improve the Situation, reports Boeckler.de .

Tutkimuksessa analysoidaan 15 talous-, finanssipolitiikan, sosiaalisen ja ekologisen kestävän kehityksen keskusindikaattoria ja osoittaa, että yksityinen kulutus oli 1,3 % alhaisempi asukasta kohti asukasta kohden kuin vuonna 2019. Bruttokansantuote (BKT) on arvioitu 2024: lle vain 0,3 prosentilla vuoden 2019 tasolla, kun taas 1,6 %: n odotetaan olevan klesa. Nämä ovat huolestuttavaa kehitystä, myös nousevien energian hintojen, korkeampien korkojen ja Kiinan vähentyvän viennin laskun taustalla, joka estää talouden elpymistä.

Taloudelliset olosuhteet ja niiden seuraukset

Työllisyysaste oli 81,1 % yli kriisin edeltävän tason vuonna 2024, ja sitä tuki lyhyellä aikavälillä. Siitä huolimatta on huolestuttavia taipumuksia. Inflaatio oli 2,5 %vuonna 2024, mikä on Euroopan keskuspankin tavoitearvo. Lisäksi nykyisellä tilillä oli 5,8 %: n BKT: n ylijäämä, joka on vain alle sallittua maksimiarvoa.

1,4 %: n rakennevaltion alijäämät, jotka ylittävät EU: n 0,5 prosentin, vaativat kiireellisiä uudistuksia, kuten velkajarrun ja liittohallituksen infrastruktuurirahaston uudistamista. Ne voisivat tarjota mahdollisuuksia vakauttamiseen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden yhteydessä voidaan todeta, että köyhyyden vuoden 2023 ala -arvoisuuden osuus oli 16,6 %, mikä on myös määritellyn tavoitearvon yläpuolella.

ekologiset haasteet ja edistyminen

Ilmastotavoitteet ovat erityisen ratkaiseva näkökohta. Huolimatta kasvihuonekaasupäästöjen vähentymisestä 47,6 % vuoteen 1990 verrattuna, nämä vähennykset johtuvat osittain kriisistä. Ensisijainen energiankulutus on vähentynyt 17,8 % vuodesta 2019, kun taas uusiutuvien energialähteiden osuus lopullisessa energiankulutuksessa on kasvanut 17,3 prosentista 22,4 prosenttiin. Nämä edistykset eivät kuitenkaan ole vielä riittäviä saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka on muotoiltu osana Saksan kestävän kehityksen strategiaa, joka on myös suunnattu YK: n kestävän kehityksen tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä, selittää kestävän kehityksen. . Viime vuosikymmeninä

Saksa on ryhtynyt merkittäviin toimiin ympäristöpolitiikan parantamiseksi liittovaltion ympäristöviraston perustamisesta vuonna 1974 saksalaisen kestävän kehityksen strategian käyttöönottoon saakka vuonna 2001. Nämä toimenpiteet hahmottavat Saksan ympäristöpolitiikan periaatteet, jotka perustuvat eläkkeeseen, syihin, yhteistyöhön ja taakan taakkaan. Ne mahdollistavat ympäristötilanteen jatkuvan parantamisen, mutta haasteet ovat edelleen muotoiltu.

Pitkäaikaisten sijoitusten tarve ja kokonaisvaltainen strategia sosiaalisen ja ekologisen tilanteen parantamiseksi on yhä selkeämpi. Haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi taloudellisen ja sosiaalipolitiikan merkittävät muutokset ovat välttämättömiä.