Puola vaatii 1,3 biljoonaa euroa korvauksia – Merkel on edelleen kova!
Puolan presidentti Nawrocki vierailee Berliinissä ja vaatii korvauksia. Saksa hylkää sen aiempiin sopimuksiin viitaten.

Puola vaatii 1,3 biljoonaa euroa korvauksia – Merkel on edelleen kova!
Puolan presidentin Karol Nawrockin ja liittohallituksen välillä pidettiin 17.9.2025 oivaltava tapaaminen Berliinissä. Nawrocki välitti välittömästi ytimekkäällä viestillä: Hänen hallituksensa vaatii Saksalta 1,3 biljoonan euron korvauksia. Tämä summa on tulosta hänen oikeistokonservatiivisen puolueensa PiS:n komission tilaamasta kattavasta analyysistä. Liittovaltion presidentti Frank-Walter Steinmeier vastasi hylkäämällä vaatimuksen laillisesti ratkaistuna ja viittaamalla olemassa oleviin sopimuksiin, jotka ovat ristiriidassa maksamisen kanssa Saksan näkökulmasta. Tagesschaun mukaan Saksan edustajat ilmoittivat, että Puola oli luopunut hyvitysmaksuista jo vuonna 1953.
Tämä luopuminen on edelleen maiden välisen kiistan ydin. Nawrockin mukaan Puola ei kuitenkaan missään tapauksessa näe korvauskysymystä loppuun käsiteltynä. Presidentti oli optimistinen, että hän pystyisi tulevaisuudessa pääsemään sopimukseen Saksan hallituksen kanssa. Tämän keskustelun konteksti ei ole uusi; Puolan korvausvaatimukset ovat jatkuneet vuosikymmeniä, ja niillä pyritään korvaamaan toisen maailmansodan aikana aiheutuneet valtavat menetykset ja vahingot. Historioitsijat ja Wikipedia huomauttavat, että Potsdamin konferenssissa vuonna 1945 päätettiin, että Puolan vaatimukset pitäisi tyydyttää purkamalla Neuvostoliiton miehittämillä vyöhykkeillä ja Saksan ulkomailla omaisuudella.
Poliittiset yhteydet ja historialliset taustat
Neuvostohallitus vahvisti painokkaasti Puolan luopumisen hyvitysmaksuista DDR:n kansannousun jälkeen vuonna 1953 selventääkseen "saksalaista kysymystä". Puolan ministerineuvoston vastaava asiakirja ilmoitti tästä luopumisesta intensiivisten poliittisten neuvottelujen jälkeen. Vaikka kaikki liittovaltion hallitukset ovat sittemmin viitanneet tähän julistukseen, puolalaiset historioitsijat väittävät, että tuolloinen johto ei ollut demokraattisesti legitiimi ja siksi julistus on pätemätön. [Wikipedia](https://de.wikipedia.org/wiki/Reparationsförderen_Polens_gegen_die_Bundes Republik_Deutschland) korostaa, että Puola vahvisti vuoden 1970 Varsovan sopimuksessa luopumisensa, mikä vaikeuttaa entisestään oikeudellista tilannetta.
Saksan liittohallitus on tällä hetkellä pääosin hylännyt PiS:n kannan, joka on vaatinut korvausvaatimuksia vuosia. Vuonna 2004 annetussa oikeudellisessa lausunnossa todettiin, ettei Puolalla ollut oikeutta hyvitykseen. Mutta kaikki Puolan poliitikot eivät myöskään ole tätä mieltä. Vuoden 2022 raportissa arvioitiin Puolan sodan aikana kärsimien vahinkojen suuruudeksi noin 1,3 biljoonaa euroa. Toistuvien vaatimusten vuoksi keskustelu hyvitysmaksuista lämmittää molemmin puolin poliittisia mielialoja.
Nykyinen turvallisuuspolitiikka ja yhteistyö
Historiallisen kiistan lisäksi Saksan ja Puolan yhteistyön uusi ulottuvuus paljastui. Liittokansleri Friedrich Merz lupasi Nawrockille Saksan solidaarisuutta, etenkin kun otetaan huomioon lisääntynyt sotilaallinen tuki Puolalle Venäjän ilmatilan loukkausten seurauksena. Poliitikot korostivat tiiviin yhteistyön tarvetta yhteisten turvallisuusetujen turvaamiseksi. Nawrocki kutsui Steinmeierin vastavierailulle Puolaan, minkä Steinmeier mielellään otti vastaan.
Maiden väliset neuvottelut päättyivät ilman viimeistä lehdistötilaisuutta, mikä jätti varaa spekulaatioille. Mutta yksi asia on selvä: korvauskysymys on edelleen arkaluonteinen aihe, joka otetaan varmasti uudelleen esille tulevina kuukausina. Nähtäväksi jää, päästäänkö sopimukseen vai lisääntyvätkö jännitteet edelleen.