Ylä-Harzin kaivosmuseon pelastaminen: Tulevaisuus vaarassa!

Ylä-Harzin kaivosmuseon pelastaminen: Tulevaisuus vaarassa!

Viehättävässä Clausthal-Zellerfeldin kaupungissa Upper Harzin kaivosmuseolla on edessään epävarma tulevaisuus. Tämä vuonna 1892 perustettu perinteinen talo, jota pidetään Saksan vanhimpana teknologia- ja ulkoilmamuseona, taistelee selviytymisestä. Se on kerännyt jo 5,5 miljoonaa kävijää sen avaamisen jälkeen, mutta sitä uhkaa nyt pysyvä sulkeminen 1. tammikuuta 2026 alkaen, kuten news38.de

Museo ei ole vain tärkeä todistaja Harzin kaivoshistorialle, joka juontaa juurensa keskiajalle, vaan myös keskeinen paikka kommunikoida Upper Harzin vesihallinnon Unescon maailmanperintökohteesta. Sulkemisuhan vuoksi noin 30 edustajaa eri alueilta kokoontui pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan museon tulevaisuudesta. Kiinteistön omistava Clausthal-Zellerfeldin kaupunki oli jo tilannut Harzin Unescon maailmanperintösäätiön hoitamaan sen, mutta neuvottelut Clausthaler Kurbetriebsgesellschaftin kanssa mahdollisesta haltuunotosta epäonnistuivat.

Vetoomus museon säilyttämisestä

Päättäjien painostamiseksi käynnistettiin vetoomus. Tämä on suunnattu pormestari Petra Emmerich-Kopatschille ja Clausthal-Zellerfeldin kaupunginvaltuustolle. Kutsu on kiireellinen: Kannattajilla on aikaa allekirjoittaa 3.12.2025 asti, ja allekirjoituksia on kerätty jo yli 2500. [openpetition.de]:n (https://www.openpetition.de/petition/online/rettet-das-oberharzer-bergwerksmuseum-in-clausthal-zellerfeld) mukaan vetoomuksessa korostetaan, että ilman kaivostoimintaa Ylä-Harzissa, Clausthal-Zellerfeldissä, Teknillisessä yliopistossa ja lukuisissa teollisuusyrityksissä, kuten Fraunhofer Instituuttia, ei olisi olemassa.

Ylä-Harzin kaivosmuseon sulkeminen ei merkitsisi vain kulttuurista menetystä, vaan sillä olisi myös kielteinen vaikutus Harzin koulutukseen ja matkailuun. Museon säilyttäminen ei ole vain kulttuurikysymys, vaan myös sosiaalinen haaste, sillä se nähdään alueen yhteisenä perintönä.

Kaivostoiminnan historiallinen merkitys Harzissa

Harz tunnetaan Euroopan suurimpana ja vanhimpana hopean, kuparin, lyijyn ja sinkin kaivosalueena. Historioitsijat ja Montanan arkeologit ovat löytäneet jälkiä Rammelsbergin kaivostoiminnasta yli 3000 vuotta sitten, ja Rammelsbergin kaivos on ainutlaatuinen maailmassa, koska se oli jatkuvasti toiminnassa yli tuhat vuotta. Useat Ylä-Harzin kaivokset 1500- ja 1800-luvuilta ovat osa Unescon maailmanperintöä, mukaan lukien Samsonin kaivos St. Andreasbergissä sekä Ottiliae- ja Kaiser Wilhelm II -kuilut Clausthal-Zellerfeldissä. welterbeimharz.de kuvaa.

Tämä historia ja Harzin kaivostoiminnan rikas perintö, joka edelleen muokkaa alueen imagoa tänään, heijastuu vahvasti Ylä-Harzin kaivosmuseon tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Yksi asia on varma: museo ei saa kadota historian sumuun, vaan se tulee säilyttää kulttuurimajakkana Clausthal-Zellerfeldissä.