Piispa Feige: Demokratian puolustaminen – muistoja kesäkuun 17. päivästä!

Piispa Feige: Demokratian puolustaminen – muistoja kesäkuun 17. päivästä!

17. kesäkuuta 1953 DDR:ssä tapahtui kansannousu, joka jäi historiaan. Piispa Gerhard Feige kunnioitti hiljattain kansannousua tärkeänä demokraattisena joukkoliikkeenä Magdeburgin katedraalissa. Vuosipäivän yhteydessä hän teki selväksi, kuinka tärkeää on, että jokainen yksilö edistää demokratiaa. Feige kutsui tätä päivää "muistoiseksi" ja korosti demokratian tämän päivän haasteita, kuten useat raportit vahvistavat, mukaan lukien my-kirchenzeitung.de.

Itse kapina johtui DDR:n kasvavasta tyytymättömyydestä, joka johtui käskystä nostaa työnormeja 10 prosentilla. Tämä toimenpide johti siihen, että yli miljoona ihmistä meni kaduille yli 700 kaupungissa 17. kesäkuuta 1953. Yli 100 000 ihmistä osoitti mieltään Itä-Berliinissä vaatien hallituksen eroa, vapaita vaaleja ja Neuvostoliiton vetäytymistä. Liittovaltion arkisto.

Kansan kapinan tapahtumat

Kamalia asioita kestäneet mielenosoittajat hyökkäsivät poliisiasemille, SED:n rakennuksiin ja vankiloihin. Puolisotilaallinen kasarmi kansanpoliisi oli järkyttynyt tilanteesta. Noin kello 13 Neuvostoliiton armeijan komentaja määräsi hätätilan suureen osaan DDR:tä. Lopulta julmien toimenpiteiden seurauksena yli 50, mahdollisesti jopa yli 100 ihmistä menetti henkensä ja 15 000 pidätettiin. Mielenosoitusten painostama DDR:n johto peruutti lopulta standardikorotukset ja paransi elinoloja nostamalla palkkoja ja edistämällä ruoan tuotantoa, kuten deutschlandmuseum.de selvitetty.

Myös varapääministeri Armin Willingmann (SPD) ilmaisi muistotilaisuudessa huolensa demokratian nykytilasta ja varoitti mahdollisesta menetyksestä. Hän korosti, että demokratian ongelma ei ole vain Saksan ulkopuolella. DDR:ssä varttunut historioitsija Ilko-Sascha Kowalczuk kritisoi SED-diktatuurin romantisointia. Kowalczuk, joka toimii myös projektipäällikkönä Stasin arkistossa, korosti tarvetta puolustaa demokratiaa ja oli kriittinen AfD:tä ja BSW:tä kohtaan. Hän kuvaili Saksaa yhdeksi vapaimmista ja turvallisimmista maista.

Katsaus historiaan

Kesäkuun 17. 1953 tapahtumat edustavat epäonnistunutta vallankumousta, jonka historiaa ja seurauksia tutkitaan nyt yksityiskohtaisesti. Virallinen tulkinta kansannoususta "fasistiseksi lännen vallankaappausyritykseksi" osoittaa, kuinka syvät jako idän ja lännen välillä olivat. Lännessä kapina kuitenkin nähtiin symbolina itäsaksalaisten vapaudenhalusta, mikä johti lopulta siihen, että kesäkuun 17. päivä julistettiin Saksan liittotasavallassa yleiseksi vapaapäiväksi "Saksan yhtenäisyyden päiväksi".

Se ei ole ollut helppo tie demokratiaan, ja piispa Feigen kunnianosoitus muistuttaa, että meitä jokaista pyydetään puolustamaan arvoja, jotka uskomme olevan tärkeitä.