Reservi-symposium Dresdenissä: Euroopan turvallisuusstrategiat keskipisteessä!

Reservi-symposium Dresdenissä: Euroopan turvallisuusstrategiat keskipisteessä!

Geopoliittisten jännitteiden ja muuttuvan turvallisuusympäristön keskellä Dresdenissä järjestettiin viime viikonloppuna ensimmäinen Reserviliiton isännöimä Reservi Forces Symposium. Yli 60 edustajaa kymmenestä maasta, mukaan lukien tutkijat, (reservi)upseerit ja reserviyhdistysten puheenjohtajat, kokoontui keskustelemaan "Itä-Euroopan geopoliittisista haasteista ja reservijoukkojen yhteentoimivuudesta". Symposiumin tavoitteena oli vahvistaa Euroopan sotilaallista sietokykyä ja parantaa reservien välistä yhteistyötä, mikä on erittäin tärkeää nykyisen globaalin poliittisen kehityksen kannalta. Kuten reserviläisyhdistys kuvailee, tapahtumaa pidettiin täydellisenä onnistuneena, koska se antoi osallistujille mahdollisuuden keskustella avoimesti yli kansallisten rajojen.

Avajaispuheen piti kansainvälisen yhteistyön johtaja Sascha Rahn, jota seurasi CIOR:n puheenjohtaja Jørn Buø, joka korosti reserviläisten tärkeää roolia epävakaassa maailmantilanteessa. Edellyttäen, että heidän koulutus ja integraatio ovat ajan tasalla, reservi voi vaikuttaa ratkaisevasti turvallisuuteen. Etenkin lauantaina painopiste oli syvällisissä teknisissä keskusteluissa. Tohtori Jan Kofroň keskusteli asevelvollisuuden uudelleen käyttöönoton mahdollisuuksista Euroopassa ja siihen liittyvistä haasteista. Tällaiset pohdinnat ovat jälleen ajankohtaisia ​​ottaen huomioon Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen, erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan ​​käydyn hyökkäyssodan jälkeen.

Keskustelu pakollisesta asepalveluksesta

Myös keskustelu pakolliseen asepalvelukseen palaamisesta kiihtyy tässä maassa. Saksassa on selkeä tarve lisää sotilaita Naton vaatimusten täyttämiseksi. Puolustusministeri Boris Pistorius näkee tarvitsevansa 50 000–60 000 lisäsotilasta. Hänen mielestään vanhaan asevelvollisuuteen ei kuitenkaan ole tarkoitus palata, vaikka koalitiolla onkin kiire luoda edellytyksiä mahdolliselle velvoitteelle. Varakansleri Lars Klingbeil vahvistaa tämän ja korostaa, että Bundeswehr luottaa vapaaehtoisuuteen, kun taas Thorsten Frei kansliasta vaatii nopeaa päätöstä joukkojen laajentamisesta 230 000 - 240 000 sotilaan tavoitteen saavuttamiseksi.

Junge Union kuitenkin varoittaa, että vapaaehtoisen toiminnan synnyttämää kuilua ei voida kuroa umpeen. Juso-pomo Philipp Türmer väittää, että pakollisen asepalveluksen uudelleen käyttöön ottaminen kukistaisi Bundeswehrin. Armeijan keskeyttämisprosentti on tällä hetkellä 30 %, mikä kertoo riittämättömistä työoloista. Koalitio pyrkii perustamaan vapaaehtoisesti uutta houkuttelevaa asepalvelusta, mikä on monien asiantuntijoiden mielestä suuri haaste. Sotahistorioitsija Sönke Neitzel epäilee, voidaanko haluttuja tavoitteita saavuttaa ilman pakollista osallistumista.

Teknologiset haasteet

Symposiumissa keskusteltiin myös uusista teknologioista, digitalisaatiosta, dronepuolustuksesta ja kybersodankäynnistä. Yksi keskeisistä kysymyksistä oli teknologiavetoisen taistelukentän vaikutus reserviläisiin. Kävi selväksi, että reserviläiset on varustettava nykyaikaisilla taidoilla erityisesti drone-puolustuksen ja kyberturvallisuuden saralla. Tämä on erityisen tärkeää Euroopan asevoimien sotilaallisen sietokyvyn ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

Symposiumi pidettiin Chatham House Rule -säännön mukaisesti, mikä rohkaisi avointa vaihtoa; Osallistujat ilmaisivat halunsa jatkaa näitä keskusteluja ja tiivistää yhteistyötä. Näyttää siltä, ​​että ilmassa on mielenkiintoinen kehitysvaihe, joka vaikuttaa sekä reserviläisiin että Bundeswehriin. Ennen kuin konkreettisia muutoksia tapahtuu, jää nähtäväksi, miten poliittiset keskustelut kehittyvät.