Saksi-Anhalt: Pääministeri vaatii rajavalvontaa ja uudistuksia!

Saksi-Anhalt: Pääministeri vaatii rajavalvontaa ja uudistuksia!

Sachsen, Deutschland - Muutaman viime päivän aikana keskusteluja Saksan rajavalvonta on saanut nopeutta. Saksien-Anhaltin pääministeri Reiner Haseloff (CDU) korosti väsymättä kiireellistä tarvetta turvapaikanhakijoiden rajavalvonta- ja hylkäämiselle. Hänen mukaansa on välttämätöntä, että kansakunta varmistaa valtion rajan eheyden, ja se voi vaatia sovellettavan lain mukautuksia, jos tuomioistuinten tulisi tarkistaa karkottaminen. Tämä toimenpide on hänen mielestään suuremmassa poliittisessa tilanteessa, koska tällä hetkellä ei ole absoluuttisia enemmistöjä Saksissa, Thuringiassa ja Brandenburgissa, koska tilanne on myös monimutkainen, kuten https://fundscene.com/sachsen-anhalt-written-d----dest-wort-der-denzkonollen/).

Toisaalta Rhineland-Palateninin pääministeri Alexander Schweitzer (SPD) varoittaa, että rajavalvonta ei saa olla pysyvää. Liittovaltion neuvoston puheenjohtaja Anke Rehlinger (SPD) vaati myös, että Saksan tulisi palata Schengenin alueelle ilman rajavalvontaa ja kritisoi rajaviranomaisten tarvetta olemattomista nokkapuista. Nämä poliittisen maiseman ristiriidat tekevät selväksi, että maahanmuuton ja turvapaikan aihe on edelleen erittäin herkkä ja kiistanalainen.

Asylum -sovellusten yhteydessä Dublin -järjestelmällä on keskeinen rooli. Dublin-III-asetus sääntelee, mikä EU: n jäsenvaltio vastaa turvapaikkahakemuksista. Se koskee kaikkia jäsenmaiden ja Sveitsin, Liechtensteinin, Islannin ja Norjan. Dublin -järjestelmän tavoitteena on, että hakijoiden henkilökohtainen tausta ja poistumistarinat määritetään ja arvioidaan vain kerran. Esimerkiksi toissijainen muuttoliike Euroopassa, jossa pakolaiset matkustavat toiseen maahan hakemaan uutta turvapaikkahakemusta, on estettävä. BAMF tarkistaa, onko toinen tila vastuussa turvapaikan sovelluksesta, kuten [WDR raportit.

Jos on määritetty, että toinen maa on vastuussa, nousee haltuunottovaatimus. Jos toinen valtion suostumus, siirto suoritetaan, jota pidetään karkottamisena. Näitä oikeudellisia kehysolosuhteita ei kuitenkaan ole aina helppo panna täytäntöön: vuoden ensimmäisellä puoliskolla tehtiin noin 40 000 haltuunottohakua muille jäsenvaltioille, mutta vain noin 25 000 hyväksyttiin, ja itse asiassa karkotuksia oli vain noin 3500.

Ajankohdat ja menettelyt turvapaikkaprosessissa

Dublinin prosessi on rajoitettu ajoissa. Saksan viranomaisilla on siirto kuusi kuukautta, jolloin erityistapauksissa tämä ajanjakso voidaan pidentää jopa puolitoista vuotta. Jos näin ei tapahdu ajoissa, Saksa tulee vastuussa turvapaikkamenettelystä. Tämä edustaa lisähaastetta, koska lailliset perusteet ja määräajat ovat monimutkaisia. Hakijat voivat nostaa kanteen BAMF: n päätöksiin, mikä voi myös viivästyttää prosessia. On myös tärkeää, että siirto ei ole hakijan kotimaalle, vaan toiselle jäsenmaalle, kuten bamf.de.

Tämä hämmentynyt yhdistelmä poliittisia vaatimuksia ja oikeudellisia haasteita osoittaa, että Saksan turvapaikkamenettelyistä ja rajavalvonnasta käyvä keskustelu on kaukana täydellisestä. Vaikuttavat maat, kuten Saksi-Anhalt, näkevät asemansa uudessa valossa ja luottavat selkeään toimintaan omien rajojensa varmistamiseksi. Tässä sekoituksessa toivotaan, että todetaan tosiasiallinen keskustelu ja kestävät ratkaisut, jotka täyttävät sekä humanitaariset velvoitteet että todellisen politiikan.