Erfurt näyttää esimerkkiä: 15 kompastuskiveä muistetaan natsien uhreja!

Erfurt näyttää esimerkkiä: 15 kompastuskiveä muistetaan natsien uhreja!

Ensi torstaina Erfurtissa on merkittävä askel muistokulttuurille: kaupungin alueelle asennetaan 15 kompastuskiveä. Thüringenin juutalaisen elämän edustaja Michael Panse on jo etukäteen kiittänyt tätä askelta. Kompastuskivet eivät ainoastaan ​​muistele holokaustin uhreja, vaan myös murtavat kaupungin aiemman kielteisen asenteen tätä muistoa kohtaan. 15 vuotta sitten kaupunginvaltuusto päätti hylätä kompastuskivet välttääkseen uhrien muistojen "talloitumisen", mikä on osoittautunut epäkäytännölliseksi, kuten Panse arvostelee, koska aiemmat yritykset asentaa "ajatteluneulat" eivät lopulta onnistuneet vakuuttamaan. Deutschlandfunk Kultur raportoi tämän muutoksen tärkeydestä erityisesti tämän päivän poliittisessa tilanteessa.

Erfurtissa on monia paikallisia natsien vainon uhreja, joiden muistoa on nyt kunnioitettava. Panse korostaa, että kompastuskivien laskeminen ei kunnioita vain juutalaisen liikemiehen Karl Klaarin henkilökohtaista kohtaloa, vaan myös monien muiden kansallissosialistisen aikakauden aikana henkensä menettäneiden henkilökohtaista kohtaloa. Ensimmäinen kompastuskivi Klaarille asetettiin toukokuussa 2024 sen jälkeen, kun hänet syrjäytettiin vuonna 1936 ja murhattiin myöhemmin Bernburgin murhakeskuksessa. [Evangelisch.de].

Kompastuskivet: muiston merkki

Itse kompastuskivet ovat jalkakäytävälle upotettuja pieniä muistolaattoja, jotka muistuttavat uhrien viimeisestä vapaaehtoisesta asuinpaikasta ennen kuin he joutuivat natsiterrorin uhriksi. Taiteilija Gunter Demnig käynnisti tämän projektin vuonna 1992, ja siitä on sittemmin kasvanut yksi maailman suurimmista hajautetuista monumenteista. Kesäkuuhun 2023 mennessä 100 000 näistä 10 cm:n betonikuutioista oli jo aseteltu, ja ne muistelevat juutalaisten uhrien lisäksi sintiä, romaneja, vammaisia ​​ja muita uhriryhmiä. Wikipedia selittää, että Stolpersteinit voivat usein herättää emotionaalisesti latautuneita keskusteluja, etenkin Münchenin kaltaisissa kaupungeissa, joissa ne voidaan sijoittaa vain yksityiselle omaisuudelle.

Tuleva muutto Erfurtiin ei edusta vain aktiivista askelta muistoa kohti, vaan myös yhteiskunnallista muutosta. Kompastuskivien paikka liittotasavallan muistomaisemassa on yhä ajankohtainen. Tällä muistotilaisuudella erfurtilaiset osallistuvat kollektiiviseen muistoprosessiin, joka vaikuttaa meihin kaikkiin ja muistuttaa meitä olemaan unohtamatta historian opetuksia.