Lippusriita: Saksan identiteetti ylpeyden ja divisioonan välillä!
Lippusriita: Saksan identiteetti ylpeyden ja divisioonan välillä!
Thüringen, Deutschland - Keskustelu kansallisista symboleista ja niiden merkityksestä yhteiskunnalle on tällä hetkellä suurta huomiota. Kohdamme erityisesti mustan, punaisen ja kultaisen lipun, ei vain urheilun, vaan myös poliittisten keskustelujen aikana. Tämän aiheen edelläkävijä Andreas Bühl korosti äskettäin, että väestön keskuudessa on kehotus osoittaa symboleja ja imettää siten identiteetin kaipausta. Hän kritisoi kuitenkin, että valtio ei elä itse symbolismia ja pitää mustan-kultaisen lipun merkkinä peruslaista ja kaikkien Saksan ihmisten suojelemiseksi. Bühl kuvaa yhteiskuntaa jakautuneena ja korostaa, että voisi olla ylpeä viimeisen 35 vuoden yleisistä saavutuksista. Hän toivoo, että tuleva mielenosoitus, jossa kansalliset liput ovat painopiste, voi antaa panoksen yhtenäisyyteen. Reaktiot ovat kuitenkin erilaisia.
Vasemmanpuoleinen Katja Maurer ilmaisee huolensa. Hänen mukaansa ylpeys voidaan tuottaa vain hyvällä politiikalla, ja he kysyvät, voivatko kaikki todella kokoontua Saksan lipun taakse. Kun hän katsoo omaan elämäänsä, hän tajuaa, että se ei näytä niin positiiviselta kaikille, mikä tekee heistä eriytetyn kuvan aiheesta.
Keskustelu ylpeydestä ja nationalismista
Marburgin yliopiston sosiaalipsykologi professori Ulrich Wagner korostaa kansallisen lipun käyttöön liittyvät haasteet. Hän varoittaa hänen väärinkäytöstään ja vaatii kriittistä tutkimusta Saksan kosmopoliitismista. Vuoden 2006 maailmancupin aikana yrityksellä oli vapauttava tapa käsitellä kansallisia värejä, mutta sen jälkeen oli kasvava taipumus kansalliseen itsekeskeisyyteen.
Wagner selittää, että nationalismi ja isänmaallisuus ovat tieteellisesti eriytettyjä, mutta hämärtyvät usein jokapäiväisessä elämässä. Nationalismin vaara on muiden devalvoitumisessa, kun taas isänmaallisuus kaipaa maan demokraattista kehitystä. Euroopan populistiset hallitukset pahentavat myös tilannetta, edistävät nationalistisia tavoitteita ja vaarantavat siten monipuolisen eurooppalaisen identiteetin kuvan.
Sosiaalinen jako- ja identiteettikysymykset
Tämä keskustelu kansallisen identiteetin käsittelystä on jälleen saanut räjähtävää yhdistymisen jälkeen vuonna 1990. Aiheet, kuten perustuslaki ja menneisyyden käsitteleminen, ovat identiteettikeskustelun keskeisiä kohtia. Myös kysymys "Mikä on saksa tänään?" keskustellaan kiistanalaisesti. Jürgen Habermas puhui "kaksinkertaisen menneisyyden taakasta" ja puhui ulkomaille ruokitun uuden suuremman Saksan valtakunnan pelkoihin.
Nyt turvapaikanhakijoiden tulon ongelma ja identiteettikeskusteluun vaikuttavat ksenofobiset hyökkäykset. Esimerkki osoittaa tutkimuksissa, jotka osoittavat erilaisia ideoita kansalaisoikeuskriteereistä: Vaikka 75 % Länsi -Saksan ylpeydestä heidän kansalaisuudestaan, se on vain 50 % Itä -Saksassa. Näiden identiteettikysymysten syvyys heijastuu tuloksissa, että anti -semitismi Länsi -Saksassa on suurempi kuin idässä. Tämä voisi edelleen vaikeuttaa yleistä keskustelua.
Ylpeä ja kosmopoliittinen Saksa on edelleen avoin kysymys. Nykyisten keskustelujen tulisi stimuloida kansallisia symboleja paitsi poliittisina lausunnoina, myös osana monimuotoista identiteettiä, joka tarjoaa tilaa erilaisille näkökulmille ja elämän todellisuuksille.
Yhteenvetona on huomattava, että kysymykseen kansallisesta identiteetistä ei ole helppo vastata ja että eriytetty, kunnioittava keskustelu on välttämätöntä monilla tasoilla. Väite värien merkityksestä musta, punainen ja kulta voi auttaa yhteiskuntaa siltaamaan vanhoja kaivoja ja löytämään uusia tapoja kommunikoida. Vaikka jotkut ovat sitoutuneet ylpeyteensä arvostaan, toiset puolustavat monikulttuurista näkemystä, joka sisältää kaikki kansalaiset.mdr Raportit kansallisten symbolien kaipauksesta.
rnd Osoite Kansallisten tummu.
| Details | |
|---|---|
| Ort | Thüringen, Deutschland |
| Quellen | |