Holger Friedrich: Keskusteluja rauhasta ja muutoksesta Weimarissa!

Holger Friedrich: Keskusteluja rauhasta ja muutoksesta Weimarissa!

Mitä konfliktineuvottelujen maailmassa tapahtuu tänään? Jännittävä tapahtuma järjestetään Ettersburgin linnassa Weimarin lähellä klo 19 alkaen. Berliner Zeitungin kustantaja Holger Friedrich pohtii yhdessä toimittaja Bernd Hilderin kanssa kysymystä siitä, miten konflikteja voidaan ratkaista väkivallattomasti. Tapahtuman suora lähetys on saatavilla Berliner Zeitungin verkkosivustolla, kuten Berliner Zeitung raportoi.

Keskustelun painopiste on konfliktien väkivallaton neuvotteleminen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Friedrich korostaa, että on välttämätöntä luoda sosiaaliset olosuhteet, jotka mahdollistavat konfliktittomien mullistusten. Aikana, jolloin politiikan ja median perinteisillä rakenteilla on yhä vähemmän vaikutusvaltaa, tarve resurssien oikeudenmukaisempaan jakamiseen ja nousevien maiden sananvaltaan ei ole kadonnut. Friedrichin mukaan itäsaksalaiset eivät näe itseään etsivän vahvaa auktoriteettia tai hallitsevaa valtiota. Pikemminkin terve epäily auktoriteeteista muokkaa heidän kokemustaan ​​muutoksesta ja muutoksista.

Oppitunnit menneisyydestä

Keskustelussa hyödynnetään myös vuoden 1989 rauhanomaisen vallankumouksen tapahtumia DDR:ssä. Tämä "käännekohta" johti lopulta Saksan yhdistymiseen 3. lokakuuta 1990. Prosessille olivat ominaisia ​​kansalaisliikkeet ja laaja valikoima älymystön ja kirkkoon kuuluvien ihmisten käynnistämiä mielenosoituksia. Kuten Federal Agency for Civic Education selittää, termit kuten "Me olemme ihmisiä!" ja "rauhanomainen vallankumous" olivat osa sosiaalisia konflikteja ja auttoivat ilmaisemaan yhdistymisen tahtoa.

Vuoden 1989 tapahtumat osoittivat selvästi, että vähemmän väkivaltaa ja enemmän vuoropuhelua ovat ratkaisevan tärkeitä konfliktien kestävässä ratkaisemisessa. DDR:n kansalaisten liikkeet, jotka johtuivat vuosikymmeniä kestäneestä tyytymättömyydestä, saivat aikaan muutosaallon. Kun muuri avattiin 9. marraskuuta 1989, SED:n voima tuli kyseenalaiseksi, joten monet aloitteet ja protestit tasoittivat tietä muutokselle.

Pohdintaa ajankohtaisista asioista

Friedrichin viittaus perinteisten ajattelutapojen käsittelyyn on mielenkiintoinen. Muutosten aikana media ja poliittiset toimijat joutuvat aktiivisesti käsittelemään riskejä ja mahdollisuuksia sekä luomaan uusia, positiivisia mielikuvia tulevaisuudesta. Tämä teema tulee selväksi myös DDR:n oletettujen auktoriteettien yhteydessä. Itäsaksalaiset ovat ajattelussaan vapaampia, mikä ei ole synonyymi ääriliikkeille, korostaa Friedrich ja arvostelee ennenaikaisten mediakonfliktien vaaraa.

Ettersburgin linnassa järjestettävä tapahtuma on tärkeä askel menneisyyden oppien tuomisessa nykyiseen keskusteluun. Siksi tällaiset tapahtumat ovat välttämättömiä vuoropuhelun ylläpitämiseksi rauhanomaisen konfliktinratkaisun tarpeesta ja rauhanomaisen vallankumouksen muiston säilyttämiseksi. Kaikkien kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti katsoa, ​​ja on toivottavaa, että nämä aiheet löytävät jatkossakin paikkansa julkisessa keskustelussa.