Villingen-Schwenningen: Saksan suurimman ystävyyskaupungin historia!

Villingen-Schwenningen: Saksan suurimman ystävyyskaupungin historia!

Baden-Württembergissä on 42 kaksoisnimistä yhteisöä, joista Villingen-Schwenningen erottuu suurimpana. Noin 89 784 asukkaallaan – marraskuussa 2024 – tämä kaupunki on todellinen lippulaiva. Kunta perustettiin 1. tammikuuta 1972 Villingenin ja Schwenningenin itsenäisten kaupunkien huomattua yhdistymisen seurauksena. Tämä tapahtuma oli osa Baden-Württembergin kattavaa alueuudistusta, joka toteutettiin vuosina 1968–1975 ja vaikutti lukuisiin yhteisöihin. Myös Villingen-Schwenningen-fuusio tapahtui molempien kaupunkien asukkaiden positiivisen äänestyksen jälkeen, mikä osoittaa, että paikallinen väestö oli tämän askeleen takana. Merkur raportoi, että alueuudistuksen ensisijaisena tavoitteena oli luoda tehokkaampia yhteisöjä.

Erot kahden kaupunginosan välillä tuskin voisivat olla suurempia. Villingen on tuhat vuotta vanha Zähringerin perheen suunnittelema kaupunki, jossa on selkeä keskusrakenne ja taidehistoriallisia rakennuksia. Schwenningen puolestaan ​​kasvoi suunnittelemattomasti, ja siellä on työläisten asuinalueita ja alemman keskiluokan taloja. Vaikka Villingen viljelee pääasiassa roomalaiskatolista uskoa, Schwenningenin muotoutui evankelis-luterilainen uskonpuhdistus. Nämä erilaiset poliittiset kulttuurit ja uskonnolliset suuntaukset ovat edelleen havaittavissa ja ovat vaikuttaneet merkittävästi asukkaiden mentaliteettiin. Landeskunde Baden-Württemberg tarjoaa lukuisia mielenkiintoisia oivalluksia tähän.

Alueuudistus ja sen vaikutukset

Baden-Württembergin alueuudistus oli todellinen käännekohta. Vuosina 1968-1975 tavoitteena oli kuntien lukumäärän raju vähentäminen ja hallinnon vahvistaminen tehokkaampien rakenteiden luomiseksi. Tämä johti monien itsenäisten yhteisöjen, mukaan lukien Villingenin ja Schwenningenin, yhdistämiseen. Kaiken kaikkiaan yhteisöjen lukumäärää vähennettiin 3 379:stä 1 111:een. Tarvittiin uusi hallintoorganisaatio, joka tarjosi yksinkertaiset ja selkeät rakenteet. Wikipedia dokumentoi erilaiset toimenpiteet ja lait, jotka hyväksyttiin osana tätä uudistusta.

Ensimmäisinä vuosikymmeninä näiden kahden kaupungin väliset taloudelliset erot olivat erityisen näkyviä. Vaikka Schwenningen tuli tunnetuksi kellotuotannostaan ​​1800-luvulla, Villingenillä oli tapahtumarikas historia, joka sisälsi useita tuhoja ja uudelleensijoituksia. Villingen kuului muun muassa Itävaltaan ja Württembergiin ennen kuin siitä tuli osa Badenia vuonna 1806. Esimerkiksi Schwenningen valmisti ensimmäiset paristokäyttöiset kellot vuonna 1956 ja oli alan edelläkävijä. Kaupungin kehitystä muovasivat historian aikana kohtaamat taloudelliset vahvuudet ja haasteet.

Yhdistyminen toi paitsi uusia haasteita myös uusia mahdollisuuksia. Villingen-Schwenningen siirtyy tulevaisuuteen omalla vaakunalla, joka otettiin käyttöön vuonna 2001. Siellä yhdistyvät Villingenin keisarikotka ja Schwenningenin joutsen. Alueilla on vielä tänäkin päivänä omat postinumeronsa ja kaupungintalonsa, mikä korostaa alueiden identiteettiä. Tästä itsenäisyydestä huolimatta kaupunkia pidetään usein yhtenä kokonaisuutena.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Villingen-Schwenningen ei ole vain Saksan suurin kaksoisniminen kunta, vaan se on myös hyvä esimerkki alueuudistuksen mukanaan tuomista muutoksista. Nykyään kaupunki on symboli kahden kulttuurisesti erilaisen yhteisön onnistuneesta fuusiosta.